Hip hei. Nyt mennään jo joulukuussa, ulkona on pakkasta ja hiukka luntakin. Tästä alkaa joulufiiliksen nostatus. Hyvin tähän saumaan osuu huominen kaupparetkeily.. Joulukuusi koristeineen sekä viimeiset paketit olisi hommattavana. Omien lasten paketit alkaa onneksi olla melko hyvin kasassa, joten pääsääntöisesti metsästetään kummilasten paketteja.

Possuflunssa kävi ehkä meillä kylässä, ukko oli viime viikon saikulla ensin poskiontelon tulehduksen vuoksi ja sitten possuepäilyn.. No löytyi noihin vaivoihin muitakin selityksiä, että mene ja tiedä, kun ei ketään enää testata. Muu perhe välttyi vaivalta ja sekin puhuu jo virheellisen tauti arvion puolesta. No isot sai kuitenkin viime perjantaina piikit ja pikku-E:n piikki alkaa pikku hiljaa saavuttaa täyden tehonsa.. Kuinkahan lie vaikuttanut panadol jota olemme joutuneet melko paljon antamaan..?

Pikku-E kasvaa kohisten. Herra oppi viime viikolla ryömimään eteenpäin, vauhti ei vielä päätä huimaa, mutta kuitenkin. Nyt ukkeli myös siirtyy omatoimisesti istumasta mahalleen, istumaan nousu ei edelleenkään suju omatoimisesti, joku aina nostaa istumaan. Tiistaina pikku-E myös nousi itse seisomaan. Yritystä on riittänyt jo jonkin aikaa ja lattialtakin on noussut jo jonkin aikaa jos antaa kädet joista pitää kiinni. Mutta tiistaina nousi ihan itse ilman mitään ulkopuolista apua keittiön tuolia vasten seisomaan. Sen jälkeen onkin mallattu niin syöttötuolia kuin äidin jalkaa kiipeilytueksi, mutta toistaiseksi tempun toistaminen ei ole onnistunut. Hampaita pikku-E on saanut pari lisää, eli tämän hetken saldo on 5 hammasta ja yksi ainakin näyttäisi vielä olevan tulossa. Alhaalta löytyy edelleen kaksi etuhammasta ja ylhältä kolme.

Tämä viikko on ollut yhtä hullunmyllyä ja sellaisena se jatkuukin. Tiistaina ukko kävi päiväkodin vanhempainyhdistyksen kokouksessa, keskiviikkona oli taloyhtiön pikkujoulut, eilen pikku-E punnittiin ja mitattiin neuvolassa (10,4kg / 72,4cm) ja tänään ollaan menossa Linnan juhliin. Kaupunki kutsuu kaikki lapset kaupungintalolle lasten linnan juhliin.. Aikuisetkin menee sit siinä sivussa. Paikalla on "presidentti" ja joulupukki ja herkkujen ja hyvän mielen lisäksi muistoksi saa kasvomaalauksen ja kuvan itsestään presidentin kanssa. Huomenna aiotaan juosta kaupoissa tuhannen muun ihmisen kanssa sekä mahdollisesti leipoa pipareita ja joulutorttuja. Sunnuntaina hiljennymme itsenäisyyspäivään oman perheen pikkujoulua vietellen. Aiomme esimaistella jouluherkkuja laatikoiden, kinkun, torttujen ja pipareiden muodossa. Ehkä äiti vielä yllättää ja leipoo kakun tai jotain muuta herkullista.

Tulossa tässä kuussa on vielä 12. päivä ukon työpaikan pikkujoulut, lapset pääsevät Enkelin perheen luo kylään kun äiti ja iskä irroittelevat muunmuassa mönkijäsafarilla. 23.12 on melkein yhtä odotettu päivä kuin itse jouluaatto, sillä silloin meille tulee mitä suurimmalla todennäköisyydellä lasten suurin idoli, ENO! Joulusta kun vähän toivutaan niin 26.12. päästään juhlistamaan Enkelin miehen pyöreitä vuosia. Siinähän onkin tälle vuodelle. Enää tarvitsee ratkaista ilotulitusdilemma, kun iso-E pelkää ilotulituksen ääniä niin paljon ettei pysty sisälläkään olemaan saati sitten ulkona. Viime vuonna ostimme vai muutaman paukun ja kävimme ne paukuttelemassa kodin lähistöllä, kun lapset nukkuivat. Nyt on hiukka hankalampaa kun pikku-E on niin pieni eikä vielä ole tietoa missä on lähin paikka jossa pääsisi paukuttelemaan. Itsenäisyyspäivän perinteinen ilotulituskin taitaa jäädä väliin juuri tuon voimakkaan pelon vuoksi. Harmi sillä minä ja ukko haluaisimme molemmat ilotulitusta katsella. Auttaisikohan Peltorit?!

~Tiitu